lauantai 31. tammikuuta 2015

Runebergiläinen nr 4 - Pyhäselän Leipä

Kävin perjantaina (30.1.) Reijolassa postissa ja huomasin viereisen konditorian Tmi Pyhäselän Leivän mainostavan maistuvia runebergintorttuja. Sieltähän piti saada toki näyte. Nuori kondiittori kehui estoitta tuotetta. Tarjolla olisi ollut jopa kuuden kappaleen pakkauksia, mutta päädyin tuplarasiaan. Koska olin sille päivälle jo maistellut pariakin sorttia, niin päätin jättää varsinaisen arvioinnin seuraavalle päivälle. Samalla ajattelin käydä netistä hakemassa esiin tuoteselosteen, kun sellaista ei suoraan ollut näkyvillä konditorian puolella enkä tullut erikseen kysyneeksi. Eihän se vaan niin käynytkään. Ihmeekseni sain todeta, että konditorialla ei ollut minkäänlaisia koti- tai facebooksivuja. Yllättävää nykyaikana! Kotisivuilta olisi niin kätevää käydä esimerkiksi tarkistamassa tuoteseloste, jos vaikka laatikko tai pussi on tullut heitettyä jo pois. No, ei anneta sen häiritä enempää.


Tortut on paistettu paperisiin muffinivuokiin. Tämä herätti heti mielessäni närää. Runebergiläisiin ei vaan niiden hengen mukaisesti kuulu syödessä irrotettavia paperivuokia. Sellainen menettely rinnastaa ne heti "jokapäiväisiin" cupcakeihin ja muffineihin. Tätä mieltä olen vahvasti! Sen lisäksi tulee muoto. Kirjoittamattoman säännön mukaan runebergiläisten tulee olla tasapaksuja lieriöitä ja leveyttään pidempiä. Ei siis alkanut hyvin tämä arviointikierros! Käydäänpä sitten tarkemmin itse asiaan.

Hillosilmä oli kiiltävä ja tumma. Valkoinen sokerikuorrute oli pyöräytetty sen ympärille vähän huolimattomasti. Haju oli lievästi mausteinen. Kun vuokapaperin kääri pois, niin mausteinen tuoksu tuntui heti voimakkaampana. Mausteisuus tuntui myös maussa. Hillolle oli tehty pieni tasku, mistä plussaa. Suutuntuma oli ihan hyvä, joskin rouheutta olisi voinut olla enemmänkin. Kitalaessa viivähti  hetkeksi aikaa rasvainen kalvo, mutta ei häiritsevästi. Hillo maistui selvästi vadelmalta. Seassa oli varmasti jotain muutakin, mutta päällimmäiseksi jäi vadelmainen maku, kuten mielestäni pitääkin. Aluksi arvioin karvasmantelin ym. flavorin nollaksi, mutta joku jälkimaku sieltä nousi esiin. Olisiko sittenkin ollut ripaus karvasmantelia tai arrakkiaromia? 

Arviointikuvio
Loppuarvio: alun ennakkoluuloisista asenteistani huolimatta oikein kelpo toteutus. Kuuluu selvästi kuivien ryhmässä hyvin toteutettuihin. Pitänee vierailla konditoriassa uudelleenkin ja selvittää samalla tuoteselostekin. Annan kolme ja puoli (3,5) tähteä. Aineksia olisi enempäänkin pienellä virittelyllä!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti