Runebergiläinen nr 8 - Vaasan "normi"

Sitten olivatkin jo vuorossa äskeisten isoveljet :) eli Vaasan normaalikokoiset Runebergintortut. Myös nämä olivat sulatettuja pakasteita. Rasia on samanlainen kuin vuosi sitten, mutta etikettiä on hieman muutettu ja mielestäni parempaan suuntaan. Näköjään myös reseptiin on tehty pikkumuutoksia tuoteselosteiden perusteella.

Näiden pinta oli selvästi kostea ja samalla myös aromaattinen tuoksu oli "minejä" voimakkaampi. Hillosilmässä oli hyvä kiilto. Valkoinen sokerikuorruterengas oli siisti ja suuri passelin paksuinen tortun kokoon nähden (vrt. "mini"). Paistojälki oli tummaa sorttia.

Rakenne oli selvästi rouhea näissäkin, vaikka mantelirouhe oli melko pienirakeista. Mantelissa ei selvästikkään ole säästelty, joten rakenteesta on saatu tasaisen hyvä ja murea (jos tätä sanaa voi tässä yhteydessä käyttää). Sisus oli tasaisesti konjakin kostuttama ja se myös maistui selvästi. Sitä vastoin muun mausteisuuden aistiminen oli hankalaa. Pieni nopeasti häviävä rasvainen tuntemus ei ollut häiritsevä. Hillossa maistui selvästi vadelma.

Arviointikuvio

Loppuarvio: reseptissä on tehty pientä hienosäätöä onnistuneesti. Täysistä pisteistä jää uupuman oikeastaan vain muun mausteisuuden puuttuminen tai konjakin maun taakse jääminen. Ehkä korkeuttakin olisi voinut olla enemmän, mutta tämä on jo hiusten halkomista. Todellisuudessa oikea herkkupala. Suosittelen! Annan neljä ja puoli (4,5) tähteä.