Runebergiläinen nr 17 - yksityinen

Todennäköisesti viimeinen runebergiläisarvio tälle sesongille. Runebergin päivän lopuksi (5.2.) sain maisteltavaksi vaimon työpaikaltaan tuoman tortun, jonka yksi hänen työkavereistaan, Katja Kaukoranta, oli leiponut.

Ei ollenkaan kotikutoisen näköinen, vaan ulkoasultaan selvä runebergiläinen. Totea itse!

Tuoksu oli heikko, mutta miellyttävä. Paistojälki oli tumma. Pinta tuntui hieman kostelta. Hillosilmä oli iso ja lähes kirkas. Rakenne oli hyvällä tapaa tiivis. Rakenne olisi kuitenkin kaivannut mantelirouheen tuomaa rouheutta. Itäsuomaliseen tapaan selvä kuiva runebergiläinen.

Maku oli mausteinen (kerdemumma). Sitten joutuukin vähän arvailemaan. Kardemumman lisäksi löytyi toinen selvä, mutta heikko maku. Päädyin sitruunaan. Ainakin se oli joku hieman kirpeämpi. Sitruunaa ei yleisesti käytetä runebergiläisissä, mutta jos se sitä oli, niin näin maltillisena se sopi erittäin hyvin. Jäin myös arvailemaan rommin osuutta makumaailmaan. Hillossa maistui selvästi vadelma.

Loppuarvio: hyvä kuivanlajin runebergiläinen. Mantelirouheen puuttumisesta rokotusta ja hyvästä hillosilmästä puolestaan plussaa. Annan kolme (3) tähteä.

Edit: Sain illalla (6.2.) tuoteselosteen: margariini, sokeri, vaniljasokeri, kananmuna, vehnäjauho, mantelijauhe, korppujauho, kardemumma, leivinjauhe, kerma, vesi, sitruunanmehu, rommiaromi.

Nyt ei tarvitse sitten arvailla :). Olihan siellä sitruunaa ja rommiaromia. Rommiaromi oli kyllä aika mieto, mutta näköjään se hoiti tehtävänsä hyvin taustalla. Mantelijauho ei kyllä tullut mieleen hetkeksikään. Rouhe olisi omaan suutuntumaani sopinut paremmin.