Runebergiläinen nr 14 - Fazer (normaali)

Jokunen päivä välissä edellisestä vierailusta Carelia-talon Amica-ruokalassa. H-päivän lähestyessä olivat miniatyyritorttujen rinnalle ilmestyneet myös normikokoiset tortut. Nekin ovat tietysti Fazerin (Amica-avintolat ovat siis osa Fazer-konsernia) tuotoksia. Ehdin jo luulla, että tänä vuonna ei Fazerin runebergintorttuja tule vastaan lainkaan, mutta nyt sekin puute tuli korjattua. Hyvä niin, sillä Fazerin tortuilla on laaja levikki läpi koko Suomen.

Olikohan joku lukenut blogiani, kun kaikki tortut oli laitettu nyt kuvullisen laatikon sisälle :) (viimeksi olivat tarjoilupöydällä avoimesti ilman suojuksia) - no, ei pidä luulla itsestään liikoja.

Tässä Fazerin nettisivulta kopioitu tuoteseloste: VEHNÄJAUHO, sokeri, sokerikuorrute (sokeri, tärkkelyssiirappi), VOI, kasvimargariini (kasviöljy ja -rasva (palmu, rypsi, kookos), vesi, emulgointiaine (E471), suolaa, aromi, väri (E160a)), vadelmahillo (sokeri, vadelma, vesi, hyytelöimisaine (E440), säilöntäaine (E202)), MANTELIROUHE, vesi, KANANMUNA, rommi, nostatusaineet (E450, E500) ja aromi (karvasmanteliöljy).

Käteen torttu tuntui selvästi kostealta. Tuoksu oli aromaattisen miellyttävä. Paistojälki oli vaalea. Hillosilmä oli laaja ja kirkas. Sitä ei ollut kovin paksulti, mutta se todellakin maistui vadelmalle. Siitä heti plussat.

Sisusta oli vaalea. Mantelirouheessa ei ollut säästelty, joten rakenne oli mukavan rouhea. Kosteus oli levinnyt tasaisesti läpi tortun. Nyt tuli pieni ongelma. Onko tämä kosteisiin torttuihin kuuluva vai kuiviin? Rannikkoseutujen kosteisiin tottuneiden mielestä tämä olisi ehdottomasti kuiva, mutta luulen itäsuomalaisten taas pitävän tätä selvästi kosteana. Olkoon sitten siinä keskellä ikään kuin vedenjakajalla.

Kosteus on peräisin rommista, mutta sitä ei kyllä makuna maistanut. Karvasmantelin puolestaan aisti, mutta heikosti. Jostain syystä osa tortusta pyrki jäämään hetkeksi kiinni kitalakeen, vähän kuin jonkinlaisena kittinä. Se ei ole mukavimpia ominaisuuksia. Suuhun jää hetkeksi ikään kuin sellainen rasvainen kalvo.

Loppuarvio: rannikkolaisia lukuunottamatta tämä maistunee suurelle osalle muuta Suomea hyvin. Ihan perus runebergiläinen, jota jo mielellään nautiskelee. Itse kaipaisin voimakkaammin sitä rommin aromia ja vähän lisää myös karvasmantelia. Kittautumisominaisuus oli myös outo. Hillon maku oli puolestaan yksi parhaista tähän astisista. Annan kolme ja puoli (3,5) tähteä.