Tortut oli paistettu paperisiin kuppikakkuvuokiin kotityyliin. Tuoksu oli heikosti aromaattinen. Paistoväri oli tumma ja pinnalla näkyi muutamia mantelilastuja. Hillosilmä oli kohtalainen ja kiiltävä. Jotain sekoitetta se silti oli, sillä maussa oli kitkeryyttä ja itse vadelman maku oli heikko. Sokerikuorrute oli vaaleanpunainen.
Sitten tein pienen erreyksen kuvaamista ajatellen. Leikkasin toisen tortun halki ja sehän mureni kokonaan palasiksi. Jatkoin erehdystä sillä, että jätin sen samaan kuvaan toisen kanssa esittelemään sisustaa, mutta kuvasta vaan tuli aika sekamelskainen. Ei ainakaan ole mikään mainoskuva. Kun myöhemmin hoksasin, miltä kuva oikein näyttää, ei ollut enää uusintamahdollisuutta. Sorry!
Sisältä väri oli himmeänkellertävä. Rakenne oli kuohkea. Mantelia oli vähän myös sisustassa lastuina. Maku oli mausteinen (kardemumma). Ensituntumalta en tavoittanut karvasmantelinmakua, mutta jälkimakuna sellaisen ikään kuin havaitsin. Yritin varmistaa asiaa soitolla, mutta en onnistunut tavoittamaan ketään. No, joka tapauksessa, jos sitä oli, niin hyvin maltillisesti lisättynä.
Loppuarvio: sesonkiin vastataan näköjään vaikka minkälaisilla virityksillä. Kuppi- tai kahvikakkuina ihan ok, mutta ei tämä missään nimessä ole runebergiläinen. Annan yhden (1) tähden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti