maanantai 27. tammikuuta 2014

Runebergiläinen nr 1 - Vaasan

Tänä vuonna ensimmäisenä runebergiläisenä sain käsiini Vaasan Isoäidin runebergintortut.




Tästä oli jo hyvä muistikuva aiemmilta vuosilta. Rasia on muotoiltu ja kokonaan läpinäkyvä eli huomioarvoa löytyy - Ota minut! Torttujen tuoksu on heikko, mutta miellyttävä. Hillosilmä on iso ja kirkas. Paistoväri on miellyttävän tumma. Halkileikatussa väri on kellertävä. Kosteutta on selvästi ja se on jakautunut tasaisesti läpi koko tortun, mutta luokittelussa se kuuluu silti kuivien runebergiläisten ryhmään. Suutuntuma on hyvä. Mantelirouhe on tasaisesti levinnyt ja rakenne on tiivis, mutta ei lähelläkään kittimäistä. Hyvä näin.

Entä sitten se kaikkein ratkaisevin eli maku? Maku on melko mieto ja mausteinen. Pieni lisäpotku ei olisi pahasta.

Loppuarvio: Tuttu ja turvallinen. Lähtökohtana on varmastikin ollut laajan kuluttajajoukon miellyttäminen ja saavuttaminen. Selvästi parempaa kestikastia, mutta ei kuitenkaan parasta valioluokkaa. Lähden heti halkomaan tähtiä ja annan mukavat kolme ja puoli (3,5).




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti