Tässä leipomossa oli panostettu rasiaan. Vaikka siihen olikin kuvattuna ja aseteltuna monia eri elementtejä, oli lopputulos silti harmoninen ja kiinnostava. Rasian päädyt oli liimattu kiinni ja toisessa niistä oli leveä repäisynauha, ikään kuin sinetti, josta rasia avautui. Samaisessa päädyssä oli myös kaunokirjallisesti toteutettu informatiivinen kuvaus leivonnaisen kehitystyöstä. Samalla tulivat laatutekijät ja pitkäjänteinen toiminta- ja kehityskaari painotetusti esille. Varsin onnistunut luottamuksen herättäjä. Lupaukset arrakkipunssista nostivat odotukset korkealle. Tortut olivat rasian sisällä vielä matalalla muovialustalla - viimeistelty kokonaisuus!
Tuoksu oli selvä ja aromaattinen, miellyttävä. Hillosilmä oli iso ja näytti raikkaalta. Pinta tuntui lievästi kostealta. Paistopinta oli mukavan ruskea. Halkaisupinnan väri oli vaaleankellertävä. Sisusta näytti tasalaatuiselta ja kiinteltä. Haukkaisu tuotti pienen yllätyksen. Lievästi kostean pinnan jälkeen reunus oli selvästi tiiviimpi (kuiva); keskustan ollessa pehmeämpi. Halkaisupinnasta tätä ei pystynyt päättelemään. Mantelirouhe oli koostumukseltaan melko hienorakeista, minkä johdosta sisus oli kohtalaisen tiivis.
Torttu oli selvästi kuiva runebergiläinen. Heräsi kuitenkin mieleen, että olisivatko tortut päässeet kenties kuivumaan tavoiteltua enemmän? Nimittäin se osa tortusta, joka oli muovialustan syvennyksen sisällä (noin sentin verran), oli selvästi kostea, lähes märkä.
Maku oli mausteinen ja tasapainoinen. Odotin kuitenkin vähän enemmän potkua "ennakkohehkutuksien" johdosta. Jos arrakkipunssia kerta mainostetaan, saisi se myös maistua kunnolla. Hillo maistui kunnon vadelmlta.
Loppuarvio: maukas ja tasapainoinen kuiva runebergiläinen. Ei kuitenkaan täytä kokonaan lupauksiaan. Resursseja on enempäänkin, mutta jää nyt kolmeen ja puoleen (3,5) tähteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti