Torttuja myydään neljänkappaleen läpinäkyvässä rasiassa. Rasia on siis melko iso ja sivuilta viisto. Ei mikään kaunis pakkaus. Etiketti on ihan ok. Rasiassa on myös normaalia enemmän hukkatilaa ja muotonsa vuoksi se vie myös paljon kuljetustilaa lastissa. Ilman liikuttelu ei ole kaikkein kannattavinta puuhaa. Toisaalta liikuteltavat määrät eivät liene suunnattomia (?); vaan ei puututa tämän enempää taloudellisuuteen ja ekologisuuteen.
Tuoksu oli heikko karvasmantelia muistuttava. Koska sitä ei tuoteselosteen mukaan tortuissa ole, niin tuoksun täytynee kuulua arrakkiaromille. Pinta oli hieman kostea. Hillosilmä oli iso ja samea. Paistoväri oli vaaleanruskea. Sisältä torttu oli hyvin vaalea. Rakenne oli tasalaatuinen ja tiivis. Rouheutta ei ollut, sillä torttuihin ei ole lisätty mantelirouhetta. Tuoteseloste kuitenkin varoittaa, että tortut on valmistettu ympäristössä, jossa käsitellään mantelia. Hyvä niin, sillä ainakin minulle sattui suupalaan pari pientä manteliraetta. Pähkinäallegioiden vuoksi merkinnöissä pitää olla jämpti ja tarkka. Itse olisin kuitenkin toivonut sekaan mantelirouhetta.
Maku oli mieto ja mausteinen. Sisältä torttu oli hieman kostea. Tuntuma liikkui siinä kostean ja kuivan rajamailla, mutta jäi kuitenkin kuivan puolelle.
Loppuarvio: taas kerran voi sanoa, että ihan mukava ja hyvä kahvileipä, mutta ei kunnon runebergiläinen. Annan kaksi ja puoli (2,5) tähteä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti